Pihat siirtyvät katoille -artikkeli


TEKSTI Maija Stenman, KUVA Hanna Marttinen

VIHREÄT KATOT JA SEINÄT OVAT OSA VIIHTYISÄN KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TULEVAISUUTTA, KERTOO JOUKO HANNONEN, ALAN URANUURTAJA SUOMESSA.

Miten itse alkujaan kiinnostuit viherkatoista?

Olin pitkään eurooppalaisen viherrakentajajärjestön edustaja Suomessa. Keski-Euroopassa viherkatot olivat puheenaiheena jo 25 vuotta sitten ja nyt ne ovat itsestään selvä osa rakentamista. Meillä asiasta on keskusteltu vasta kymmenisen vuotta. Kiinnostus niitä kohtaan on lisääntynyt, mutta vakaita markkinoita ei vielä ole syntynyt eikä niiden tekniikka tai suunnittelu kuulu Suomessa mihinkään koulutusohjelmaan.

– Varsinkin biotooppipohjaisessa kas­vien käytössä meillä on kuitenkin valtavasti opeteltavaa. Jostain on kuitenkin aloitettava, Hannonen sanoo.

 

Millaisia kokemuksia meillä on saatu viherkatoista?

Niitä on tutkittu paljon ja kokemukset ovat erittäin hyviä varsinkin silloin, kun ei käytetä maksaruohomattoja. Noin 8–15 sentin kasvualustakerros riittää laajalle valikoimalle heiniä
ja kukkivia kasveja. Näiden tuoma lisäpaino täysmärkänä tiedetään tarkkaan, ja se pitää tietysti ottaa huomioon talon rakennesuunnittelussa.
Parhaiten viherkatto menestyy tasaisessa valossa. Kovin tuulisessa tai varjoisassa paikassa umpikorttelien korkeiden rakennusten keskellä se pärjää huonommin.

 

Säästääkö viherkatto lämmitysenergiaa?

Se säästää lämmitysenergiaa talvella ja myös viilennysenergiaa kesällä. Tätä on tutkittu ja mitattu, mutta tarkkaa eristysarvoa ei pystytä antamaan, koska tulos riippuu siitä, kuinka
kostea kasvualusta kulloinkin on.
Viherkattoja on lähdetty tekemään ennen kaikkea järkisyistä, ei estetiikan vuoksi. Eniten niitä rakennetaan nykyään kaupunkiympäristöön, koska niiden avulla voidaan hallita
hulevesiä ja ehkäistä kaupunkitulvia. Meiltä vain puuttuu vielä alan syvällistä osaamista, vaikka tietoa on jo hyvin saatavilla.

 

Vaatiiko viherkatto paljon kitkemistä ja kastelua?

Riippuu siitä, miten se tehdään ja rakentaessa asiaan voi vaikuttaa. Halvin tapa tehdä katto on levittää kasvualustan päälle kasvisilppua ja perennojen siemeniä, ja usein niissä on myös
rikkaruohojen siemeniä. Jos maksaruohomatossa ei ole rikkaruohoja, se on hyvinkin helppo, mutta nykyään sitä pitäisi käyttää vain jyrkissä kattokulmissa. Uutta kattoa pitää kastella,
mutta sen jälkeen kasteluntarve on kestävän kehityksen mukaisesti vähäistä. Jopa viime kesän helteillä moni katto selvisi ilmankin, mutta kastelu teki niistä paremman näköisiä.

Voivatko viherseinät menestyä Suomen oloissa?

Lontoossa ja Pariisissa niitä näkee jo paljon, mutta toistaiseksi pitäisin ne täällä vain sisätiloissa, koska meillä talvi on niin vaativa. Laadukkaan viherseinän rakennuskustannukset ovat
korkeat, noin 500–1000 euroa neliöltä, eikä Suomessa useinkaan olla valmiita maksamaan tällaista hintaa.

Millaisena näet viherkattojen tulevaisuuden?

Kaavoittajat ovat heränneet, ja viherkattoja on nyt suunnittelupöydillä paljonkin. Kaupungeissa piha-alueet tehdään enimmäkseen parkkihallien päälle, ja niissä sovelletaan paljon
viherkattojen tekniikkaa. Trendinä on myös kattojen käyttö asukkaiden hyötyviljelyyn. Seuraava askel tulee olemaan talojen piha-alueiden siirto katoille, joissa on hyvin tilaa, eivätkä
katumelu ja varjoisuus ole ongelmana. Esimerkiksi uuden kauppakeskus Redin kattopuutarha on jo kuin puisto.

 

Lue artikkelin PDF versio tästä

Suomalainen preeriaistutus -artikkeli


Teksti: Elina Vuori Kuvat: Peter Helenius

Oikea kasvi oikealle paikalle -periaate on päässyt unohtumaan, kun viherrakentamisessa paikka yleensä muokataan kasville sopivaksi. Helpommalla pääsisi, jos mentäisiin paikan ehdoilla. Puutarhapalvelu Hannonen Oy:ssä periaatetta on testattu käytännössä. Suomalainen preeriaistutus onnistui Kirkkonummella.

Viheralan trendinä on ollut jo käsittämättömän kauan, että rahat eivät riitä kunnon ylläpitoon. Silti kukaan ei ole tehnyt asialle mitään. Joko olisi aika muuttaa suunnittelu- ja rakentamisperiaatteita, kysyy Jouko Hannonen Puutarhapalvelu Hannosesta. Hänen viheralan yrityksensä on omalta osalta pyrkinyt markkinoimaan ekologista otetta vihertöihin. Paikalla olevien maamassojen hyödyntäminen, kierrätysmateriaa­lien sekä luonnon- ja vaatimattomien kasvien käyttäminen, hyönteishotellit ja kemikaalittomuus ovat kestäviä periaatteita.

– Varsinkin biotooppipohjaisessa kas­vien käytössä meillä on kuitenkin valtavasti opeteltavaa. Jostain on kuitenkin aloitettava, Hannonen sanoo.

Mallia muualta Euroopasta

Teollisesti tuotetut kasvualustat 1980-luvun lopulta alkaen mahdollistivat, että melkein mikä tahansa kasvi menestyi missä tahansa. Enää ei tarvinnut miettiä, mikä kasvaisi juuri tällaisessa maassa. Rahaa tuntui olevan, eikä ylläpitoakaan tarvinnut sen kummemmin miettiä.

– Meidän puutarhakulttuurimme on sen verran lyhyttä ja ohutta, että mahtoiko meillä olla kunnon kasviosaamista aikaisemminkaan mitenkään laajasti. Tietenkin jotkut, Pentti Alanko etunenässä, ovat osanneet ja puhuneet biotooppipohjaisesta kasvien käytöstä pitkään.

Muualla Euroopassa biotooppiset periaatteet ovat olleet ja ainakin tulleet viime vuosina merkittäväksi osaksi viherrakentamista.

– Brittien puutarhakirjoissa joka kasvista on selitetty tarkat kasvupaikkavaatimukset. Siellä ei automaattisesti tehdä massojen vaihtoa, eikä edes suuremmin paranneta maata istutuksia tehdessä, Hannonen sanoo.

Hän on toiminut pitkään Euroopan viherrakentajien yhdistyksessä, ELCA:ssa, ja pohjoismaisessa viheryhteistyössä. Näillä matkoilla Hannonen on nähnyt, kuinka esimerkiksi Saksassa, Hollannissa ja Tanskassa homma jo osataan.

Lisää arvostusta ylläpidolle

Suunnittelu ja rakentaminen ovat meillä eriytyneet toisistaan. Osalla suunnittelijoista ei ole hyvää käsitystä tai tuntumaa ylläpitotöistä, eikä esimerkiksi hoitoresursseista kerrota heille etukäteen.

– Olisi ensiarvoisen tärkeää, että suunnittelu ja rakentaminen lähtisivät ylläpidon resursseista. Muuten tasapainoa ei voida saavuttaa, Hannonen painottaa.

Hän korostaa, että myös ylläpidon arvostusta pitäisi meillä nostaa. Nyt meillä tunnutaan arvostavan vain uuden rakentamista.

– Lisäksi esteettisen näkemyksen pitäisi muuttua niin, että viheralueet pärjäisivät vähemmällä ylläpidolla.

Mitään koetoimintaa tai tutkimusta biotooppipohjaisista alueista meillä ei ole. Vain hulevesikohteisiin – jotka ovat parhaimmillaan juuri näiden periaattein hoidettuja – on saatu jotain tutkimusta.

– Toisen asteen viheralan koulutuksesta poistettiin juuri ekologia oppiaineista. Juuri kun koko ala tarvitsisi paljon koulutusta tästä aiheesta!

preeriaistutus4 preeriaistutus5 preeriaistutus6

40 lajin preeriaistutus

Puutarhapalvelu Hannonen pääsi toteuttamaan kesällä 2014 lähes vahingossa preeriahenkisen perennaryhmän Kirkkonummelle yksityispihaan. Asiakas toivoi ”jotain” pihansa nurmikkokummun tilalle. Kumpu paljastui rakennusjätekasaksi.

– Mietimme suunnittelijamme Peter ­Heleniuksen kanssa heti preeriaistutusta, koska maan kuljettaminen oli hankalaa, eikä hoitohaluja tai kastelumahdollisuutta ollut.

He konsultoivat Tanskan johtavaa biotooppiosaajaa, Jens Thejseniä, onnistuisiko ryhmän perustaminen. Helenius löysi Minnesotan yliopiston sivuilta hyvän ohjeistuksen kasvilistoineen, ja niin kohde toteutettiin.

– Sovelsin kasveja meikäläisiin olosuhteisiin. Osa on ihan tuttuja perennoja, mutta joukossa on myös harvinaisempia lajeja ja paljon erilaisia heiniä, Helenius selvittää.
Istutusalan koko on noin 250 neliömetriä. Nurmikko kuorittiin pois ja kasaa muotoiltiin. Päälle levitettiin viisi senttiä multaa – varmuuden vuoksi – ja sen päälle 10–15 senttiä 0–8 millin hiekkaa. Kasvilajeja tuli noin 40, joista 13 on heiniä. Istutustiheys oli 6–7 tainta neliölle.

– Mitään istutuskarttaa ei tehty, vaan olin mukana istuttamassa. Päätin työtä tehdessä, mitä tulee mihinkin. Kasvit ovat yksittäin ja pienissä ryhmissä, Helenius selittää.
Alku vaikuttaa lupaavalta

Ideana tällaisessa ryhmässä on, että vaikka joku kasvi kuolisi välistä, naapurit täyttävät sen tilan. Tällaisessa ryhmässä myöskään yksittäinen horsma tai saunio ei haittaa – asiakas ei välttämättä edes huomaa sen olevan rikkakasvi. Ilme vaihtuu vuodenajan ja vuosien mukaan.

– Edellytys onnistumiselle tietenkin on, että alustassa ei ole rikkaruohoja. Tässä oli onneksi hoidettu nurmikko päällä, Hannonen kertoo.

Ryhmä lähti heti hyvin kasvuun, ja kukki jo istutusvuoden loppukesällä. Sitä kasteltiin istutusvuonna pari kertaa. Viime kesänä kasvusto oli jo lähes sulkeutunut. Sinne tehtiin kesällä pari lyhyttä hoitoiskua, mutta ei esimerkiksi leikattu alas, eikä kasteltu.

– Yhtään kasvia ei ole kuollut. Se on kukkinut koko kesän ja tuonut paljon perhosia ja pörriäisiä pihaan. Asiakas on oikein tyytyväinen ratkaisuun, iloitsevat Hannonen ja Helenius.

preeriaistutus7PUUTARHAPALVELU HANNONEN OY

  • Perustettu nimellä Puutarhapalvelu Jouko Aksola 1985 Kirkkonummelle
  • Vuonna 1988 Jouko Hannonen mukaan ja nimeksi tuli Puutarhapalvelu Aksola & Hannonen Ky. Syyskuussa 2009 yrityksen nimi muuttui Puutarhapalvelu Hannonen Ky:ksi
  • Viherrakentaminen, -suunnittelu, -konsultointi ja ylläpito, pääasiassa omakotipihoja pääkaupunkiseudulla
  • Hannonen osakkaana myös ZinCo Green Roof -viherkattoyrityksessä
  • Markkinoi ekologista viherrakentamista
  • Vakituisia neljä, parhaimmillaan 10 henkeä
  • Liikevaihto noin 700 000 euroa

 

LUE ARTIKKELI PUUTARHA & KAUPPA -lehden sivuilta

RAKENNESUUNNITTELIJALLE VIHERKATTO TUTUKSI KOULUTUSPÄIVÄ 25.09.2018 Paikka : Scandic Kamppi, Helsinki Aika : 9.00. -16.00.


RAKENNESUUNNITTELIJALLE VIHERKATTO
TUTUKSI KOULUTUSPÄIVÄ 25.09.2018
Paikka : Scandic Kamppi, Helsinki
Aika : 9.00. -16.00.

Koulutuspäivän tarkoituksena ja tavoitteena on välittää
perustietoa ja erityisesti rakennetekniikkatietoa viherkatoista
ja kansista. Päivä ei ole markkinointitapahtuma,
vaan päivän teemana on tutustua vallitsevaan
viherkatto / kansitekniikkaan.

Avauspuheenvuoro: maisema-arkkit. Pentti Peurasuo.

Päivän pääluennoitsija: DI Peter Kusters, Saksan
viherkattoyhdistys. Hänen luennot englanniksi.

Päivän yhteenveto ja loppupuheenvuoro:
tj. Jouko Hannonen Alotec Oy.

Päivän sisältö
– Miksi viherkatto, miksi viherkatot lisääntyvät räjähdysmäisesti
muualla Euroopassa – sademäärän lisäys.
– Viherkattojen / kansien kehitys viimeisen 35:n vuoden
aikana. Miten on tultu tämän päivän rakenneratkaisuihin.
– Päätyypit: matalan kasvillisuuden viherkatto, kattopuutarha.
Hulevesien käsittely eri kaltevuuksilla.
– Laskentamalli miten lasketaan kaivojen määrällinen
tarve, huleveden pidätyskyky eri kattokaltevuuksilla.
– Kasvualusta: määräykset meillä ja muualla.
– Muut elementit: kaiteet, valaisimet, tukirakenteet:
miten ne toteutetaan ilman läpivientejä vesieristeeseen.

Luentopäivän hinta : 90€ ALV 0%. Sisältää aamukahvin ja
lounaan.

Ilmoittautumiset: jouko.hannonen@puutarhapalvelu.com
puhelin 0400- 440476
Päivän järjestää Alotec Oy

Katso esite

Vuoden vihertaitaja palkinto puutarhapalvelu Hannoselle


HePuutarhapalvelu Hannonen on voittanut Vuoden vihertaitaja palkinnon yksityispihat -kategoriassa. Jo useampana vuonna voitto on tullut puutarhapalvelu Hannoselle jonka erikoisuutena ovat näyttävät ja modernit pihat ja ekologisuus. Puutarhapalvelu suunnittelee, konsultoi, rakentaa ja ylläpitää kaikenlaisia kohteita.

Nyt on puiden ja pensaiden leikkaus aika!


Omenapuiden leikkaus

 

Hedelmäpuut ja pensaat kaipaavat joka vuotista leikkausta. Nyt on sen aika. Voit lukea vinkkejä omenapuun leikkuusta tästä linkistä

 

Puutarhan herääminen alkaa pian!


Puutarhassa on kirkkaita värejä

Puutarha-ajat alkavat kun lämpötilat nousevat. Pihasuunnitelmat on hyvä tehdä viimeistään nyt ensi kesää varten ja kevät valmistelut muutenkin on hyvä jo aloitella.

Ota meihin yhteyttä niin suunnitellaan ensi kesän työt! Tai haluaisitko että tulemme laittamaan piha-alueesi kesäkuntoon?

Muistathan että kunnollisella suunnittelulla säästät RAHAA ja aikaa sekä saat toivomasi lopputuloksen vuosiksi eteenpäin.

Uudistetut nettisivut


Puutarhapalvelu uudisti nettisivunsa! Tervetuloa tustustuman sivuihimme.

Kiitos sivujen tekijälle: Noora´s Design