Pihat siirtyvät katoille -artikkeli


TEKSTI Maija Stenman, KUVA Hanna Marttinen

VIHREÄT KATOT JA SEINÄT OVAT OSA VIIHTYISÄN KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TULEVAISUUTTA, KERTOO JOUKO HANNONEN, ALAN URANUURTAJA SUOMESSA.

Miten itse alkujaan kiinnostuit viherkatoista?

Olin pitkään eurooppalaisen viherrakentajajärjestön edustaja Suomessa. Keski-Euroopassa viherkatot olivat puheenaiheena jo 25 vuotta sitten ja nyt ne ovat itsestään selvä osa rakentamista. Meillä asiasta on keskusteltu vasta kymmenisen vuotta. Kiinnostus niitä kohtaan on lisääntynyt, mutta vakaita markkinoita ei vielä ole syntynyt eikä niiden tekniikka tai suunnittelu kuulu Suomessa mihinkään koulutusohjelmaan.

– Varsinkin biotooppipohjaisessa kas­vien käytössä meillä on kuitenkin valtavasti opeteltavaa. Jostain on kuitenkin aloitettava, Hannonen sanoo.

 

Millaisia kokemuksia meillä on saatu viherkatoista?

Niitä on tutkittu paljon ja kokemukset ovat erittäin hyviä varsinkin silloin, kun ei käytetä maksaruohomattoja. Noin 8–15 sentin kasvualustakerros riittää laajalle valikoimalle heiniä
ja kukkivia kasveja. Näiden tuoma lisäpaino täysmärkänä tiedetään tarkkaan, ja se pitää tietysti ottaa huomioon talon rakennesuunnittelussa.
Parhaiten viherkatto menestyy tasaisessa valossa. Kovin tuulisessa tai varjoisassa paikassa umpikorttelien korkeiden rakennusten keskellä se pärjää huonommin.

 

Säästääkö viherkatto lämmitysenergiaa?

Se säästää lämmitysenergiaa talvella ja myös viilennysenergiaa kesällä. Tätä on tutkittu ja mitattu, mutta tarkkaa eristysarvoa ei pystytä antamaan, koska tulos riippuu siitä, kuinka
kostea kasvualusta kulloinkin on.
Viherkattoja on lähdetty tekemään ennen kaikkea järkisyistä, ei estetiikan vuoksi. Eniten niitä rakennetaan nykyään kaupunkiympäristöön, koska niiden avulla voidaan hallita
hulevesiä ja ehkäistä kaupunkitulvia. Meiltä vain puuttuu vielä alan syvällistä osaamista, vaikka tietoa on jo hyvin saatavilla.

 

Vaatiiko viherkatto paljon kitkemistä ja kastelua?

Riippuu siitä, miten se tehdään ja rakentaessa asiaan voi vaikuttaa. Halvin tapa tehdä katto on levittää kasvualustan päälle kasvisilppua ja perennojen siemeniä, ja usein niissä on myös
rikkaruohojen siemeniä. Jos maksaruohomatossa ei ole rikkaruohoja, se on hyvinkin helppo, mutta nykyään sitä pitäisi käyttää vain jyrkissä kattokulmissa. Uutta kattoa pitää kastella,
mutta sen jälkeen kasteluntarve on kestävän kehityksen mukaisesti vähäistä. Jopa viime kesän helteillä moni katto selvisi ilmankin, mutta kastelu teki niistä paremman näköisiä.

Voivatko viherseinät menestyä Suomen oloissa?

Lontoossa ja Pariisissa niitä näkee jo paljon, mutta toistaiseksi pitäisin ne täällä vain sisätiloissa, koska meillä talvi on niin vaativa. Laadukkaan viherseinän rakennuskustannukset ovat
korkeat, noin 500–1000 euroa neliöltä, eikä Suomessa useinkaan olla valmiita maksamaan tällaista hintaa.

Millaisena näet viherkattojen tulevaisuuden?

Kaavoittajat ovat heränneet, ja viherkattoja on nyt suunnittelupöydillä paljonkin. Kaupungeissa piha-alueet tehdään enimmäkseen parkkihallien päälle, ja niissä sovelletaan paljon
viherkattojen tekniikkaa. Trendinä on myös kattojen käyttö asukkaiden hyötyviljelyyn. Seuraava askel tulee olemaan talojen piha-alueiden siirto katoille, joissa on hyvin tilaa, eivätkä
katumelu ja varjoisuus ole ongelmana. Esimerkiksi uuden kauppakeskus Redin kattopuutarha on jo kuin puisto.

 

Lue artikkelin PDF versio tästä

Related Posts

Leave Your Comment